Lissabon, Em-kisareissu pt2, uusia ystäviä urheilukaupasta
HF Fenix Gardenin puitteet tarjosivat oikein makoisat unet ja sunnuntaiaamuun herättiin hyvin nukutun yön jälkeen kasin pintaan. Aamupala oli kohtalaisen jees ja jätti odotettavaa skabojen jälkeksiin aamuihin jolloin ei tarvitse kytätä painoa.
Päätettiin brekun jälkeen kipaista paikalliseen kauppakeskukseen notkumaan ihan ostarihengareina ja haalimaan perustarpeita. Lopulta reissu osoitti jälleen kerran jujitsun voiman ja sen miten tässä lajissa on rennoimmat ihmiset. Mr.Smeds nääs kiinnitti mutterikorvillaan paikallisen sporttiliikkeen hefen huomion. Octavio Vera Cruz nimiseksi miekkoseksi paljastunut kaveri oli paikallinen purppuravyö ja jujitsuhengen mukaisesti äärettömän mukava herrasmies. Octavio painoi puhelua liittoon ja laittoi kynän sauhuamaan. Lopulta meillä oli kädessä printattu kartta ohjeineen ja useammat jumpat bookissa tuleville päiville. Octavio myös lupasi näyttää meille skabojen jälkeen paikallista fuudigeimiä ja viedä acaille (ei ehkä aukea kuin lajiniiloille. Brasseissa suosittu hässäkkä on acai-bowl jota maistamatta jujiteiro ei Portugalista poistu).
Napattiin lounaaksi huiviin poké bowlit. Fresh and nice.
Ennen kisojakin uskaltanee hieman nujuamaan ja skabojen jälkeisille päiville riittää myös kosolti painikokemuksia jos ei mene ihan viinin lipittelyksi koko loppuaika. Riski on olemassa, sillä Lissabonissa on saanut alkunsa Tikiboyn legenda. Taru tikibaarista luettavissa myöhemmin. Stay tuned...